Yleistä villiyrteistä ja luonnosta
"On yksi ikuisuuden voima ja se voima on vihreä." - Hildegard von Bingen
Horta tarkoittaa villiä vihreää. Sana tulee kreikan kielestä. Kun Suomessa hortoillaan niin ollaan luonnossa keräämässä villiyrttejä.
Kaikki biologiset olennot – ihminen mukaanluettuna – ovat geneettisesti ohjelmoitu niin että ne yrittävät pitää jatkumoa yllä. Joku kasvi siementää ja levittää tuulen mukana itseään useaan paikkaan varmana siitä, että jostain löytyy juuri sille otollinen maaperä kasvaa (voikukka). Joku muu levittää juuristoa rihmoineen laajalle ja varmistaa siten lajin säilymisen(vuohenputki). Joskus kasvilla on piikkejä tai polttavia karvoja, jotta eläimet ja tuholaiset eivät niihin koske(nokkonen). Joku kehittää niin paljon antioksidatiivisia aineita, että on resistentti lähes kaikkia tauteja ja tuholaisia vastaan(oliivipuu). Jotkut taas ovat hyvin vaatimattomia, eivätkä tarvitse kovinkaan paljon kukoistaakseen luonnossa hyvin vaatimattomilla paikoilla tien reunustoilla ja asfaltin keskellä, ns. pioneerikasvit (siankärsämö,sikuri). Kasvit ja puut puhdistavat ilmaa. Yksi suurikokoinen puu tuottaa happea kahden ihmisen tarpeisiin.
Sikuri (Cichorium intybus) vuoden rohtoyrtti 2020. Yksi kitkerimmistä kasveistamme ja pioneerikasvi. Se on mineraalipitoinen ja kofeiiniton kahvinkorvike.
Voikukka (Taraxum officinale) on varsinainen monitaituri. Siitä käytetään kukinnot salaattiin ja hunajaan, jo kukkanuput voidaan säilöä. Lehtiä kerätään koko kesä salaattiin ja juurista tehdään kahvia. Kukkavarren maidon väitetään poistavan syyliä. Voikukassa on kitkeriä aineita, B- sekä C-vitamiinia ja kaliumia muutaman mainitakseni.
Nokkonen (Urticaria urensis) nimikin viittaa diureettiseen vaikutukseen. Eli nokkonen poistaa nestettä ja turvotusta. Nokkonen on lisäksi erittäin mineraalipitoinen kasvi. Siinä on C-vitamiinia, rautaa, kaliumia, kalsiumia ja muita mineraaleja. Se on hyvä lisä ruuanlaitossa, mm. kastikkeissa, lasagnessa, salaateissa, piirakoissa. Se korvaa pinaatin ja sisältää ravinteita huomattavasti enemmän.
Vuohenputki (Aegopodium podagraria) on nokkosen ohella oikea monitaituri. Siinä on C-vitamiinia ja rautaa ja monia muita mineraaleja. Se kasvaa lähes missä vaan ja monille se on inhottava rikkaruoho. Minulle se on kevään ensimmäisiä villiyrttejä pinattina, salaattiin silputtuna, persiljan korvikkeena ruokien päällä ja salaatinkastikkeissa. Myöhemmin voi sen varsista tehdä vihannesmössöä. Todella hyvä horta ! Sitä on turha yrittää kitkeä pois, se lisääntyy siementämällä ja sivujuuristonsa kautta, joten ystävysty sen kanssa ja laita sitä lautaselle ja nauti siitä, että sinun salaattisi kasvaa ilman lepertelyä ja hoitoa!
Oliivipuu (Olea europaea) on elämänpuu! Se voi elää monia satoja vuosia vanhaksi. Arvioidaan että Kreetan-saarella on yli 4000-vuotinen oliivipuu. Oliivipuu kestää tuholaisia, kuivuutta, kuumuutta ja kosteutta – ainoastaan pakkanen tuhoaa sen. Koska puu suojelee itseään antioksidatiivisilla aineilla, on se myös ihmisille oivallinen terveyden lähde. Kylmäpuristettu oliiviöljy on suositeltavaa ruuanlaitossa. Saamme siitä tärkeitä rasvahappoja ja mikroainesaosia. Oliivipuun lehdet ovat täynnä kitkeriä aineita ja kun lehtiä pureskelee, desinfioi suun ja nielun seutua. Lehdistä tehdään uutetta, mikä on hyvä vastustuskyvyn tukemiseen ja terveyden ylläpitoon. Flunssat ja pienet pöpöt saavat kyytiä kun keho jaksaa tappaa vieraat bakteerit. Se on hyvä apu verenpaineeseen, kolesterolin kurissapitoon, tukemaan maksan toimintaa jne. Italiasssa mamma antaa sitä ennaltaehkäisevästi koko perheelle.
Siankärsämö (Achillea millefolia) on yksi tärkeimmistä yrteistämme. Sitä kehui jo Toivo Rautavaara (1905-1987) kirjassaan "Mihin kasvimme kelpaavat“. Siankärsämö on kitkerä ja sopii vatsavaivojen ja kramppien hoitoon. Se on naisten yrtti kuukausikipuihin. Latinankielinen nimi viittaa Akillekseen, jonka uskotaan hoitaneen sotahaavojaan sen vertahyydyttävän vaikutuksen takia. Siankärsämössä on myös paljon eteerisiä öljyjä.